Ilmailuinsinöörien kerhon historia pähkinänkuoressa
Kerhon perustava kokous pidettiin Helsingissä ravintola Friscossa 2.12.1933.
1930-luku
Kerhon perustava kokous pidettiin Helsingissä ravintola Friscossa 2.12.1933. Yksipaikkainen urheilulentokone "Viri" suunniteltiin ja rakennettiin 1934-36. Koneella lennettiin 93 tuntia 20 minuuttia ennen sen tuhoutumista 1.1.1938. "Viri 2" suunniteltiin 1938-39, mutta se jäi sodan vuoksi rakentamatta. 1938 lähetettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle kirjelmä ilmailuteknillisen korkeakouluopetuksen aikaansaamiseksi. 30-luvulla pidettiin runsaasti kokouksia ja esitelmiä, ja jäsenmäärä kasvoi 61:een (1940).
1940-luku
Toiminta oli aluksi hiljaista sodan vuoksi vilkastuen kuitenkin vuosiksi 1943-45. 40-luvun loppuvuosina jälleenrakennus- ja sotakorvauskiireet olivat etusijalla. Kokouksia ja esitelmiä kuitenkin pidettiin useita, ja jäsenmäärä kasvoi noin sataan (1950).
1950-luku
IIK toimi erittäin aktiivisesti järjestäen runsaasti kokouksia, esitelmiä ja ekskursioita. 1953 järjestettiin ilmailuinsinöörien täydennyskoulutuskurssi, 1954 valmistui taksikoneselvitys, 1955 esitettiin lentomoottoriopin ottamista TKK:n opetusohjelmaan ja 1960 järjestettiin ilmailualan kehitystä käsittelevät luentopäivät. Jäsenmäärä kasvoi noin 150:een (1950).
1960-luku
Kerhon toiminta jatkui vilkkaana hiljentyen jonkin verran vuosikymmenen lopulla. Kokouksia, esitelmiä ja ekskursioita järjestettiin edelleen runsaasti. "Insinöörikiulu" kiertopalkinto perustettiin 1962, ja samana vuonna annettiin pääseuralle STS:n lausunto ilmailualan ammattikoulutuskomitean mietinnöstä. Lentokoneiden toimintavarmuuskurssi järjestettiin 1966 ja onnettomuustutkintakurssi 1970. Jäsenmäärä kasvoi noin 200:aan (1970).
1970-luku
Kerhon toiminta oli hiljaisempaa kuin edellisellä vuosikymmenellä. Kokouksia, esitelmiä ja ekskursioita järjestettiin aiempaa vähemmän, mutta ulospäin ehkä vastaavasti enemmän. Lentoturvallisuuskurssin järjestelyihin osallistuttiin 1972 ja 1973. Teemapäivä ilmailun kustannusvastaavuuksista pidettiin 1976, ja samana vuonna annettiin puolustusministeriölle julkilausuma ilmailuteollisuuden kehittämisestä. Vuonna 1980 järjestettiin teemapäivä Suomen ilmailun näkymistä ja lentokoneinsinöörien koulutustarpeesta 80-luvulla sekä annettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle julkilausuma purjelentokoneteollisuuden merkityksestä. Jäsenmäärä kasvoi noin 320:een (1980).
1980-luku
Kerhon toiminta oli vakiintunutta. Vuosikokouksen ohella kerho on järjestänyt vuosittain muutamia yhteisiä ekskursioita, luento- ja esitelmätilaisuuksia. Merkittävimmistä tapahtumista mainittakoon teemapäivät ilmailuelektroniikasta (1983) ja lentokaluston huollosta (1984). Vuonna 1986 kerho liittyi Suomen Teknillisen Seuran kautta jäseneksi ICAS:iin (International Council of Aeronautical Sciences). Jäsenmäärä pysyi vakaana ollen 319 vuonna 1989.
1990-luku
Kerhon toiminta on jatkunut edellisvuosien tapaan. 1991 pidettiin teemailta avaruustekniikasta sekä seminaari lentoliikenteen vaikutuksista ympäristöön. Ilmavoimien Hornet-hävittäjähankinta on näkynyt myös kerhon esitelmätilaisuuksissa. Joulukuussa 1993 kerho täytti 60 vuotta, jota juhlittiin asianmukaisesti. 1995 pidettiin jälleen teemapäivä ilmailuinsinöörien tulevaisuudennäkymistä. Vuoden 1996 lopulla kerhon postituslistalla on noin 170 jäsentä.
Insinöörikiulu
Ilmailuinsinöörien kerhon kiertopalkinto, Insinöörikiulu, perustettiin 1960-luvulla ja voidaan jakaa ansioituneille ilmailuinsinööreille.
Kiulu on jaettu:
1962 J. Jalkanen, 300 KM kolmion SE-lento Vasama OH-XVA
1963 J. Horna, III tila purjelennon MM-kilpailuissa Vasama OH-VAE
1964 F. Fueb Schöna, Schwarzwald Hütten-Hornberg, 372 km keskinopeus 92,5 km/h Vasama
1965 M. Wiitanen, SE-lento Räyskälä – Ilmolahti – Räyskälä 530 km, keskinopeus 65,5 km/h Vasama OH-VAC
1967 Bengt Göök, Norrköping, Ruotsin mestaruus 1967 Vasama SE-SZM
1968 S. Hämäläinen, 602 km PE-maalilento Jämi-Lappeenranta-Jämi IKV.3 OH-XKO
1974 R. Nurminen, PIK-20 koelennot sekä suoritukset purjelennon MM-kilpailuissa ja Hahnweiden kilpailussa PIK-20 OH-425
1975 M. Wiitanen, Suomen mestaruus PIK-20 OH-481
1976 Ingo Renner, Maailmanmestaruus PIK-20 Räyskälä
1977 Asko Pankka, SE-100 km kolmio 135,2 km/h PIK-20B OH-483
1978 Markku Kuittinen, SE-750 km kolmio 102,9 km/h PIK-20D OH-562
1985 E. Järvineva, Valmet L-70-suunnittelu
1993 Jyrki Laukkanen, Koelentotoiminta
1994 Jukka Raunio, Redigon kehitystyö ja kirjallinen toiminta
1995 Seppo Laine, Opetus- ja tutkimus
1996 Kai Mellén, Huolehtiminen PIK-sarjan jatkuvuudesta
1999 TKK AVA LAB., Skyvanin muutostyöt
2006 Jukka Raunio, Hawkin muutostyöt ja korjaukset
2007 Jukka Tervamäki, Ilmailun kehittämistyö
2016 Olli Saarela, Opetus-, tutkimus- ja kerhotoiminta